Onhan maalla töitä ja puuhasteltavaa, kuten hehtaarin nurmialueen ruohonleikkaus, puutarhan kitkeminen ja älytön määrä marjojen poimimista. Lisäksi ovat kotieläimet, peltotyöt, maatalouskoneiden huollot ja loputtoman pitkät matkat perjantain leffaillan karkkikioskille.
Okei, en itse asu noin landella, mutta yritän eläytyä maalaisen asemaan. Eläytyessäni pähkäilen lukion lyhyellä matikalla yhtälön maaseutu = rauha. Pääsin yhtälöön seuraavien oivallusten kautta:
# Maajussin arjessa vuodenajat ovat oikeasti läsnä. Talvella on aitoa, valkoista lunta ja kesällä ei edes voi laskea kasvien värien määrää. Äänet ja tuoksut ovat luonnollisia ja aitoja. Sellaisia, joiden keskellä ihminen on tullut ihmiseksi.
# Maalla rutiinit ovat tuttuja ja lähes joka päivä samat. Jos jotain erilaista tapahtuu, se on niin ihme, että siitä osataan jopa nauttia.
# Pimeän tultua on oikeasti pimeää (ellei kuu ole tavattoman kirkas). No navetan päädyssä voi ehkä olla liiketunnistinlamppu.
# Koska kauppaan on niin pitkä matka, ettei sinne jaksa mennä turhuuksien takia, sinne ei myöskään mennä turhuuksien takia. Maalla tyydytään siihen, mitä on, tai sitten tilataan netistä.
# Luonnon lähellä on oikeasti luonnonläheistä. Pururadalle ei tarvitse lähteä autolla, eikä ainoa luonnonääni ole peräisin puluista tai lokeista.
# Elämänrytmi landella on leppoisampi. Hilseilevä maali, palanut lamppu tai takapihan rehottava nurmikko eivät ole katastrofeja, vaan juttuja, jotka hoidetaan kun keretään. Jos maajussit stressaisivat jokaisesta asiasta, jota eivät voi hallita tai joka ei ole kohdillaan, heille kävisi kuin hiirille paniikissa. He kuolisivat.
Pikkuinen päässälaskutoimitukseni toi mielestäni esiin asiota, joita sinunkin kannattaisi pyöritellä muutaman kerran aivojesi hermoverkostossa. Tiedän sinun ymmärtävän, mitä haen takaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti