Tarve tarpeellisuuteen

Tunnen oloni tarpeelliseksi vain silloin, kun teen jotain. Siivoan, käyn töissä, opiskelen, haravoin, istun telkkarin ääressä toisen pyynnöstä. En osaa viettää vapaapäiviä - ne tuntuvat hukatuilta. Ajan, jonka käytän itseeni, voisin käyttää johonkin hyödylliseen tai toisen miellyttämiseen.

Teenhän minä silti asioita itseni vuoksi. Urheilen, popsin makeisia, luen romaania. Ajattelen myös, että voin omalla asenteellani vaikuttaa tekemisiini niin, että tylsältä tuntuvat hommat muuttuvat mukaviksi. Juuri tämän vuoksi minulla on tarve olla tarpeellinen. Olen hakenut tekemisiin asennetta juuri tarpeellisuudesta ja nyt tuntuu, että en voi olla tarpeellinen, jos en tee jotain.

Miltä tuntuisi viettää kokonainen päivä tehden vain sitä, mitä huvittaa? Miltä tuntuisi päivä, ettei ajattele mitään, mitä pitää tehdä? Olenhan tarpeellinen silloinkin: itselleni.