Minulla on tapana tapella poikaystäväni kanssa paljon. Oikeastaan tappelen aika usein
kaikkien läheisteni kanssa. Taidan olla melkoinen riitapukari.
Miksi riitelystä ei juuri puhuta? Koska ajattelemme, etteivät muut tappele. Hyvissä ihmissuhteissa kaikki menee kivasti, eikä riitelyä tarvita. Tappelu kertoo siitä, että jotain on vialla, jonka vuoksi siitä vaietaan. Eihän minun ihmissuhteissani ole mitään vikaa.
Tappelu on suotta tabu. Kaikki riitelevät joissain ihmissuhteissaan ja silti suhteet ovat usein hyviä. Minä ainakin olen huomannut, että nimenomaan parhaissa ihmissuhteissani tappelen eniten. Ei niiden hyvänpäiväntuttujen kanssa tapella, muttei myöskään koeta elämän parhaita hetkiä.
Riitely on minulle tapa tuulettaa fiiliksiä. Sen avulla taas huomaa, mitkä kaikki asiat ovat hyvin. Ja kun riitelen läheisteni kanssa, en ikinä - riidankaan aikana - haluaisi heistä eroon. Sisimmissäni tiedän, että tuo on kaikkein tärkein.
Älä pelkää riidellä. Tappele avoimesti ja rehellisesti, mutta muista muutama asia. Vika voi olla myös sinussa. Kiitä, kun toinen ymmärtää ja kuuntelee sinua. Kuuntele sinä puolestasi toista avoimesti ja aidosti. Älä provosoi tai sano sellaista, mitä kadut myöhemmin. Tule toista vastaan ja pyydä anteeksi, kun olet tehnyt väärin. Sinun ei tarvitse huutaa.
Ja vielä yksi asia. Jos koet riiteleväsi liikaa, mieti, tarvitseeko joka asiasta nostaa meteliä.
Lue lisää tappelusta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti