28.1.2014

Tuskallisen tärkeät oivallukset

Muistatko jonkin sellaisen hetken, jolloin tajuat jonkin kauan mielessäsi pyörineen negatiivisen asian? Asia, jota et voinut ylittää, alittaa tai kiertää, tuntuu yhtäkkiä siltä, että sen läpi voi sittenkin mennä.

Minulla oli aiemmin tapana murehtia jatkuvasti ulkonäöstäni. Tiesin, että murehtiminen oli tyhmää eikä se johtanut mihinkään, mutta en silti päässyt siitä eroon. Eräänä päivänä sitten tuli se hetki, kun tajusin, että voin lopettaa. Ymmärsin, että ulkonäkö ei ollut minulle onglema, vaan ulkonäöstä tuli negatiivisten tunteiden uhri, kun koin riittämättömyyttä muilla elämän osa-alueilla. Kun pitkään pääni yllä pyörinyt lamppu sitten syttyi, päätin, että en murehdi enää. Päätökseni on pitänyt joitakin huonoja päiviä lukuunottamatta.

Ongelmien oivaltaminen on tärkeää ja pidemmän päälle palkitsevaa, mutta toisinaan niin tuskallisen hidasta. Joskus asioita on märehdittävä kauankin, jotta ne voi sulattaa. Tärkeintä kuitenkin on osata nielaista silloin, kun palanen on kurkun päässä - kun oivallat ongelman, sinun kannattaa heti a) hymyillä itsellesi hyvästä ajatustyöstä ja b) tehdä siihen liittyen päätös, jonka haluat pitää.

Jos olet pohtinut pääsi puhki, miksi et menesty opinnoissa ja jonain päivänä huomaat, että vika on omassa laiskuudessasi, oivallusta ei kannata haudata puolustusten alle. Sinun on oltava ylpeä tunnustuksestasi, mutta myös päätettävä opiskella jatkossa tehokkaammin menestyksen eteen.

Toisaalta taas jos olet joutunut luopumaan sinulle tärkeästä ihmissuhteesta ja pyörittelet mielessäsi, miten voit jatkaa eteenpäin, voit luottaa oivalluksen hetken tulemiseen. Jonain päivänä ymmärrät, että selviät, voit olla onnellinen, eikä sinun tarvitse murehtia enää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti