27.2.2014

Sympatiaa ja empatiaa tulevaisuuden tuskasteluun

Alkuvuosi on monelle opiskelijalle kummallista aikaa. Varsinkin opintonsa päättävät, niitä vaihtavat tai uutta opiskelupaikkaa hakevat voivat olla hyvin hämillään meneillään olevasta ajasta.


Oletko abi? Ovatko kirjoitukset kovassa vauhdissa, mutta etkö tiedä, mitä niiden jälkeen? Et ole ainoa. Monelle abille lukioajan loppurutistus päättyy hämmentävän nopeasti ja yhtäkkiä kalenterissa on pelkkää tyhjää. Monet miettivät, mitä tekisivät tulevien opintojen ja (kesä)töiden suhteen, jolloin tulevaisuus on oikeasti avoinna. Epävarma tilanne jatkuu mahdollisesti syksyyn ja jatko-opiskelupaikkojen julkaisemiseen asti.

Oletko välivuotta lopetteleva tai oletko opiskellut jotain alaa jo jonkun aikaa, mutta se ei oikeastaan tunnu omalta? Ovatko jatkosuunnitelmat edelleen kysymysmerkki? Yksi välivuosi tai yhden opiskelupaikan kokeileminen eivät monesti riitä tulevaisuuden päätösten tekemiseen. Miten mitään päätöksiä voi edes tehdä, jos jatko-opiskelumahdollisuuksista ei tiedä yhtään sen enempää kuin toisen asteen koulutuksen jälkeenkään? Tai jos alan vaihtaminen tuntuu kuitenkin niin monimutkaiselta? Voit myös kokea tuleviin pääsykokeisiin lukemisen yllättävän rankkana.


Olit missä edellä mainituista tilanteista tahansa, muista, että teet mitä tahansa valintoja nyt, ne eivät urauta sinua loppuelämäksi jollekin reitille. Jos oikea opiskelupaikka ei osu kohdallesi tai se ei tunnukaan oikealta, voit aina yrittää hakea seuraavalla hakukerralla uudelleen (syksyn hauissa on muuten yleensä parempi sisäänpääsemisprosentti, koska hakijoita on vähemmän).

(Kesä)työpaikan osalta taas sinun on ylitettävä mukavuusalueesi - muu ei auta. Suomessa varsinkin lukiopohjaisilla työnhakijoilla työpaikat ovat kortilla, joten joudut todennäköisesti näkemään vaivaa työpaikan saamiseksi. Mutta älä säikähdä! Ei ole välttämättä sinun vikasi, jos et saa töitä. Lähiaikoina aion julkaista muutaman ajatuksen työn hakuun liittyen...

Tärkeintä uudessa elämäntilanteessasi on, ettet jää yksin. Kaikki päivät yksin kotona tuntuvat todella juuri siltä: yksinäiseltä. Ihmissuhteet sattuvat myös olemaan sellaisia asioita, etteivät ne elä ilman tekohengitystä, joten niidenkin eteen on nähtävä hieman vaivaa. Vaivannäkö kumminkin palkitaan, kun huomaat, kuinka moni on juuri samassa tilanteessa kuin sinäkin.


Sitten vielä yksi asia. Mieti, miten paljon sinulla on nyt aikaa tehdä juuri niitä asioita, joista pidät! Olet todella ainakin jonkin aikaa vapaa - siitä kannattaa ottaa ilo irti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti