On jotain itsevarmuutta kauniimpaa

Kuva: bulevardi.fi

Pitäisi olla itsevarma - sellainen vahva ja osata näyttää omat hyvät puolensa.

Minusta itsevarmuus kuulostaa noin esitettynä vaikealta ja jopa ahdistavalta. Siihen sisältyy taas ajatus siitä, että pitäisi olla jotain. Kenties jotain muuta, mitä luonnostaan on.

Sanotaan, että itsevarmuus on kaunista. Minusta itsetuntemus ja itsensä hyväksyminen on kauniimpaa. Itsensä hyväksyjä ymmärtää omat vahvuutensa ja heikkoutensa, mutta hänen ei tarvitse korostaa mitään. Hän osaa elää itsensä kanssa, mikä näkyy ulos päin. Kun tuntee itsensä ja on sinut itsensä kanssa, ei tarvitse puolustautua tai yrittää olla mitään.

Ero itsevarmuudessa ja itsensä hyväksymisessä lieneekin siinä, että itsensä hyväksyjän

ei tarvitse olla itsevarma. Itsensä hyväksyjä ymmärtää, että epävarmuus on osa olemista.

Miten sitten on mahdollista hyväksyä itsensä? Matka itsensä hyväksymiseen alkaa tuntemisesta. On helpompaa käsitellä asioita, jotka tiedostaa. Kuka olet? Mikä on sinulle luontainen tapa toimia? Mitä pelkäät tai mistä ahdistut? Mistä pidät ja mikä tekee sinut onnelliseksi? Mitä sinä haluat ja mitä et halua?

Tutustu, kuuntele ja ymmärrä. Älä tuomitse mitään, äläkä ajattele, että sinun pitäisi ajatella toisin. Kokeile vain tiedostaa reagoimatta mitenkään. Kun opit tuntemaan itsesi, ymmärrät, että sinun ei tarvitse olla mitään muuta ja voit hyväksyä sen.

Kuva: dou.ua