Silmistä ei näe sielua

Me suomalaiset katselemme mieluiten maata. Tai varpaita. Tai seiniä. Oikeastaan mitä tahansa muuta kuin toista ihmistä silmiin.

Miksi toista ihmistä on niin vaikeaa katsoa silmiin?

Silmiin katsominen on niin avointa ja suoraa. Silloin keskittyy täysillä toiseen ja toinen keskittyy itseen. Läheisen ihmisen kanssa se on luonnollista, mutta vieraamman kanssa jännittää. Mitä toinen näkee? Milloin pitäisi lopettaa? Siristikö hän silmiään liian tutkivasti? Tuleeko hän liian lähelle?

Mitä toinen voi nähdä silmistäsi, mitä hän ei näkisi muusta olemuksestasi? Mitä toinen voi sinulle tehdä, jos katsotte toisianne silmiin? Mitä paljastat silmilläsi?

Sanotaan, että silmistä näkee sieluun. Oikeasti silmistä näkee vain silmämunat, pupillit ja suunnan, johon silmillä katsotaan. Silmiin katsomisen ei tarvitse olla uhka, vaan se voi olla kohtelias ja toista kunnioittava ele.

Katson sinua silmiin, koska olen kiinnostunut sinusta ja yhteisestä hetkestämme.